torstai 13. lokakuuta 2016

Ulkomaantäti

Minullakin on sukulaisia ulkomailla. Isän siskot Ruotsista ja Saksasta olivat lapsuudessa odotettuja kesävieraita. Tädit toi tuliaisia, lähetti joulukortin ja niille soitettiin muutaman kuukauden välein. Aina silloin tällöin mekin reissattiin tädeille. Minulle perheen ja suvun silloisen nuorimpana serkut olivat isoja ja jänniä, puhuivat eri kieltäkin. Ei tuohon asetelmaan pikkuinen tyttö juuri kiinnittänyt huomiota, minulle oli yhtä normaalia että täti asui Saksassa kuin toinen täti samassa kaupungissa.
Nyt tilanne on kääntynyt toisin päin: minä olen se ulkomaantäti. Väitän että tällä puolella ei ole yhtään niin kivaa. Monelle muullekin ulkosuomalaisille tuttu paine "koskas tuut Suomeen" on valtava ja raskas. Kun minä en tiedä. Tiedän, että olen itse polkuni kulkenut tähän pisteeseen, ja vaikka aika paljon matkalla on ollut pelkkää kohtalon sanelua, itse olen valintana tehnyt. Olen valinnut elämän Italiassa, olen valinnut elämän koiranomistaja. En halunnut koiraa, joka tykkää vain suomalaisista, sille on nimittäin himpunvaikea löytää hoitajaa. Voisin painaa duunia viinitarhoilla ja näin ollen lomailla aika lailla koko talven, mutta niillä palkoilla lasketaan jokainen suuhun viety lusikallinen eikä matkustella. Sen sijaan seurasin intohimona ja löysin työn hevosten kanssa, josta saa ihan kovasti rahallista vastinetta ympäri vuoden, mutta josta irtautuminen on vähän hankalampaa. Minäkin, kuten moni muukin ulkosuomalainen, tiedän että lentokoneet, junat, laivat, autot ja muut kulkuvälineet kulkevat kyllä molempiin suuntiin, eivät ainoastaan Suomeen. Kun joskus ehkä lomalle pääsen, miksi minun pitäisi automaattisesti suunnata Suomeen hyttysten syötäväksi tai pelaamaan juhannuksen raatolottoa? Ehkä minäkin haluan joskus lomalle lämpimään, tai lomalle, jota ei täytä stressi siitä, ketä ehdin tavata ja ketä en.
En tunne erikseen velvollisuutta kutsua ystäviä tai sukulaisia kylään, yritän tehdä kaikille selväksi, että meillä saa kyllä kyläillä, ihan mielellään. Kiitos internetin, joka tekee kaukana asumisesta vähemmän raskasta, voin olla ulkomaantäti, joka watsappailee veljenlapsilleen. Ja veljentyttö, joka watsappailee Ruotsin tädille, koska ajat onneksi muuttuvat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä kommentti: kehu, hauku, kiitä tai parjaa. Sana on vapaa!