lauantai 25. kesäkuuta 2016

Vela ja vauvakuume

Minä olen vela - vapaaehtoisesti lapseton. Olen ylpeä täti viidelle veljenlapselle, tykkään yleensä tapaamistani lapsista, mutta omia en halua. Vauvojen näkeminen, kuvissa tai livenä, ei herätä sen suurempia tunteita. Ne on pinkkejä ja niillä on yleensä räkää poskella eikä ne todellakaan muistuta vanhempiaan. Auta armias, jos eteen tulee eläinvauva, jopa kuva. Ne on niin herttaisen pieniä ja avuttomia, pahimpana päivänä saattaa vähän silmänurkkakin kostua. Minä nyt vaan tykkään enemmän eläinvauvoista.


Vauvoja nyt kuitenkin tunkee joka raosta -sori vaan juuri synnyttäneet tai siihen valmistautuvat tutut- joten aihe on vähän väkisinkin mielessä. Etenkin kun oma ikäluokka kääntää tänä vuonna mittariin 30, tuntuu buumi olevan kukkeimmillan. Äiti on onneksi tajunnut jättää kyselyt, mutta jokainen "koskas teillä tepsuttaa pikkuvarpaat" vahvistaa omaa päätöstä. Ei kuule tepsuttele, ellei ne ole koiran. Tai kissakin voisi joskus tulevaisuudessa olla ihan kiva.


Tietenkin tämä on myös valinta, joka vaikuttaa tulevaisuuteen. Kuka minusta huolehtii sitten kun olen vanha? Ei se lapsi ole mikään tae! Entä jos pyöräytän maailmaan toisen tällaisen huithapelin, joka karkaa maailmalle ja jättää vanhan äitinsä muiden riesaksi? Tai jos se kersa jostain keksii alkaa diilaamaan huumeita ja mafiapomo murhaa sen velkojaan odotellessa? Mitä tahansa kun tässä elämässä voi sattua.

Ehkä tämä on tulevaan ikääntymiseen liittyvää kriisiä, mutta viime aikoina olen huomannut pienen takaraivoon koputtavan mitä jos -tyypin. Kun facebookissa saa seurata tuttujen kasvavia perheitä, tai kun jonkun blogissa asuu tosi kiva lapsi. Hetken vatsanpohjassa kutittaa se miksei, kunnes se seuraavan kerran ruokakaupassa nilkoille minikärryllään ajavaa kakaraa väistellessä katoaa. Ihan jees, onneksi ei ole mun.

Kuvat lainattu Internetistä.




3 kommenttia:

  1. Eläinvauvat nyt vaan ON sata kertaa söpömpiä kuin jotkut räkäiset pinkit nahkavauvat (anteeksi):D Eikä vauvakuvat mussakaan aiheuta yhtään mitään "aww"-fiiliksiä, eli et oo ainut! Itse oon pohtinut samoja juttuja, mutta 100% en ole päättänyt olla lapseton... Katsotaan mitä elämä tuo tullessaan.

    VastaaPoista
  2. Eläinvauvat nyt vaan ON sata kertaa söpömpiä kuin jotkut räkäiset pinkit nahkavauvat (anteeksi):D Eikä vauvakuvat mussakaan aiheuta yhtään mitään "aww"-fiiliksiä, eli et oo ainut! Itse oon pohtinut samoja juttuja, mutta 100% en ole päättänyt olla lapseton... Katsotaan mitä elämä tuo tullessaan.

    VastaaPoista
  3. Täällä yksi samanmielinen myös ja mulla tämä ajatusmaailma lähtee vähän diipeimmistä pohdinnoista, kuten maailman tilanteesta ja väestöräjähdyksestä sekä ajatuksesta miksi ylipäätään lisääntyä kun maailma on jo täynnä kodittomia lapsia, joita voisi adoptoida. Mielestäni lapsen hankinnan tulisi kuitenkin olla halua pitää huolta toisesta olennosta, eikä ajatella itsekkäästi omaa yksinäistä vanhuutta tms. Jos mulla joskus iskisi vauvakuume, niin toivottavasti tajuaisin hormonihuuruissani adoptoida. Tässä iässä onneksi ei ole enää kovinkaan pitkään vaarana ja kyllä mä näissä eläinvauvoissa haluan myös pysytellä :) Ihmiset kun osaa olla myös niin julmia toisilleen ja muille lajeille, että välillä ihan hävettää olla ihminen. Ei meitä tänne pallolle lisää tarvita, ainakaan tässä maailmantilanteessa....Parempi korjata vanhaa, kuin hankkia uutta. Pätee myös ihmisiin ;)

    VastaaPoista

Jätä kommentti: kehu, hauku, kiitä tai parjaa. Sana on vapaa!