torstai 28. tammikuuta 2016

Hevosenleikkiä

 Hei ihminen, onks nameja?

Pikkumustan kuulumisiahan ei ole blogissa hetkeen ollutkaan. Tyyppihän on oikein tyytyväinen kolmen tamman kanssa elellessä, laumassa junnu on oppinut vähän käytòstapoja ja saanut kivasti lihasta kavereiden kanssa juoksennellessa. 

Yksin pieni hevonen ei kuitenkaan vieläkään lähde mihinkään, vaikka porukalla maastoillessa meneekin mieluiten joukon ensimmäisenä. Aloitin syksyllä tekemään maastakäsin juttuja mustan kanssa ja tuohan on oikeastaan kivaa touhua. Olen kolunnut netistä eri koulukuntien oppeja sekä seuraillut muutamaa paremman harrastajan blogia. Mihinkään tiettyyn koulukuntaan en ole itse lähtenyt, teen niin kuin itsestä hyvältä tuntuu ja kun hevonen näyttää tykkäävän touhusta, niin joku ilmeisesti toimii.

 Onks mun ihan pakko?

Tänään otettiin rinkiin vielä koirien koulutuksesta tutumpi naksutin, sekä raipan päähän tòkätty tennispallo kontaktipalloksi. Mustalle oli hetkessä selvää, että naksautusta seuraa herkku, eikä kovin kauaa mennyt yhdistää ideaa kosken palloa-naks-herkku.

 Joo, kohta voidaan aloittaa...

Mita sa nyt oot keksinyt?

Ainoa ongelma mustan kanssa tuntuukin nyt olevan nimenomaan se, että niitä herkkuja tulee. Meidän pikkukoirahan tarjoaa herkkujen toivossa koko viiden tempun repertuaarinsa putkeen, vähän samaa vikaa tuntuu olevan tuon hevoseläimen päässä. Pääasia kai, että touhutaan yhdessä ja kivaa on. Ehkä näiden meidän leikkien myòtä pikkumustakin tajuaa, että blondin kanssa voi olla ihan jees ja pikkuhiljaa voidaan lähteä vähän kauemmaskin muusta laumasta.

Joo, niita nameja mulle kiitos.

2 kommenttia:

  1. Itse tein oman heponi kanssa alkuun Parellin sarjat vähän soveltaen läpi ja hiphei suhde hevoseen siirtyi ihan toiselle tasolle. Se oli ihan hämmentävää kuinka suuri merkitys niillä oli. Teen niitä silloin tällöin edelleen vaikkei ongelmia enää olekaan mutta heppa tykkää heti kun hoksaa mitä ruvetaan puuhaamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillà on vàhàn omaa sovellusta Parellista ja inspiraatiota Heartland-sarjasta... :)
      Tuon kanssa on kasvattaja varsana harrastanut Parellia vàhàn vààrin, se on oppinut ettà paineesta ollaan paikoillaan. Hyvànà pàivànà se nyt saattaa peruttaa ryntàisiin sormella koskemalla, alkuun tarvittiin puolen tunnin sirkusshow...
      Huomaa kyllà heti, ettà ihan vaan enemmàn aikaa hevosen kanssa viettàmàllà se suhdekin paranee yllàttàvàn paljon.

      Poista

Jätä kommentti: kehu, hauku, kiitä tai parjaa. Sana on vapaa!