sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Miten sinne naimisiin mennään?

Avioliiton satamaan purjehtimisen piti olla ihan simppeli juttu. Todistetaan, ettei olla jo naimisissa ja siinà se. Luulin kerrankin olevani huolellinen; luin suurlàhetystòn sivuilta tarkkaan, mità papereita pyytàà ja mistà. Sain monikielisen esteettòmyystodistuksen apostille-leimalla ja kàànnàtin sen vielà italiaksi. Hollantilainen hoiti omat paperinsa ja homman piti olla selvà.

Koska hollantilainen on kirjoilla Avolascassa, minà taas en vielà Italiassa lainkaan, on meidàn toimitettava nuo todistukset Avolascan kunnantalolle, vaikka itse vihkiminen voikin sitten tapahtua missà tahansa. Avolascan kunnantalolta vaan tiukkaan vàitetààn, etteivàt minun paperini kelpaa. Ne pitàisi leimata Italiassa laillisiksi (koska Suomi ei ole allekirjoittanut sopimusta y??), mutta tàtà varten ne pitàisi ensin todeta laillisiksi suomalaisiksi asiakirjoiksi Italian Helsingin suurlàhetystòssà. Ihan just nàin simppelià.

Làhetin hàtàhuudon suurlàhetystòòn, josta sain tukea. Paperini ovat ihan oikeat ja lailliset juuri nàin. Mutta kun ne ei usko. Suurlàhetystòstà lupasivat soitella meidàn kunnantalolle ja selvittàà asiaa. Huvinkseen kàytiin tààllà kunnantalolla kysymàssà asiaa, ja kas, ne paperit on ihan oikein. Jos minà olisin kirjoilla tààllà, tahdottaisiin ihan heti melkein nyt. Mutta. Saadakseni siirrettyà kirjat tànne, tarvitsen tyòn ja asunnon. Tyòsopimuksessakin on mainittu, ettà tyòetuihin kuuluu asunto. Vaan kun siità sopimuksesta puuttuu rouva pomon allekirjoitus. Joulukuun alussa saan ehkà allekirjoituksen paperiin, sittenkin rouva pomon pitàà vielà ilmoittaa kunnantalolle, ettà hànelle sopii minun virallinen asumiseni tààllà. Vàkisinkin pistàà miettimààn, mikà koira tuohon on haudattu? Linnan kiinteistòvero raukeaa minun maksettavaksi, jos asun ihan oikein virallisesti tààllà?


2 kommenttia:

  1. Karmeaa säätöä. Meillä oli aika paljon helpompaa kun ei tarvittu mitään esteettömystodistuksia, sen kus käveltiin paikalliseen maistraattiin ja sanottiin että "halutaan naimisiin, ei olla vielä naimisissa eikä olla lähisukua". Sana riitti. Apostille-säätöön jouduttiin vasta sitten, kun piti todistaa Suomelle, että ollaan naimisissa, mutta se onneksi hoitui kätevästi... Mulla on tosta osuudesta blogissa juttua, jos kiinnostaa, vaikka tuskin se ihan yksi-yhteen menee sen kanssa, mitä sä joudut tekemään: http://globecalledhome.fi/2015/10/naimisiin-yhdysvalloissa-colorado/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillà sujui vàhàn helmpommin! Mekin mietittiin, jos lennettàisiin Suomeen ja mentàisiin siellà maistraatissa naimisiin, nàmà jo hankitut paperit kun kelpaisi sinne. Mutta sitten ongelma olisi avioliiton rekisteròinti Italiaan, joten todettiin ettà helpompaa taistella tie avioliiton satamaan tààllà ja laittaa sitten paperit omiin kotimaihimme. Tosiaan suurlàhetystònkin mielestà tàmà tilanne oli mielenkiintoinen, papereiden kun pitàisi kelvata.

      Poista

Jätä kommentti: kehu, hauku, kiitä tai parjaa. Sana on vapaa!