perjantai 17. heinäkuuta 2015

Siitä se ajatus lähti


Kun on juuret syvällä Keski-Suomen männikkömetsissä, on helppo valita tulevien häiden paikka. Minulle olikin ehdottoman tärkeää saada valita paikat itse, niin sain paikat, jotka tunnen vaikken niissä juuri ennen häitä pääsisikään käymään. Kirkolle ja juhlapaikalle oli oikeastaan molemmille kaksi vaihtoehtoa. Toinen juhlapaikoista karsiutui miltei alkumetreillä, kun tuntui että vuokrasopimukseen olisi kuulunut ennalta määrätty pitopalvelu. Kirkonkin olen valinnut jo yli kymmenen vuotta sitten: nuorena olin mukana seurakunnan toiminnassa, ja kun kotiseurakunnan leirikeskus remontoitiin, saatiin sinne myös viehättävä pieni riihikirkko - jo silloin päätin, että täällä tahdon. Nyt asian tultua ajankohtaiseksi, etsin hollantilaiselle netistä kuvaa kirkosta, mutta mies totesi minun näyttäneen sen jo tapailun alkumetreillä - hyvä että sillekin on tehty asia selväksi.

En ole koskaan ollut mitenkään häähullu, en ole haaveillut suurista prinsessahäistä, mutta ilmeisesti alitajunnassa asia on pyörinyt. Oli heti selvää missä kirkossa tahdotaan, missä juhlitaan ja tiesin jopa kenet haluan papiksi. Papin kohdalla törmäsin ensimmäiseen ongelmaan: haluamani pappi oli jo jäänyt eläkkeelle! Hetken jo mietin peruvani koko touhun, jos en saa häitä, jotka haluan. Vaikka uskonto tai kirkko eivät enää suuressa osassa elämääni olekaan, koin tutun papin tärkeäksi osaksi hääpäivää. Onneksi nuo alussa mainitut syvään istutetut juuret auttoivat: haluamani pappi saatiin puhelimen päähän ja hän lupasi siunata liittomme.

Kun ne tärkeimmät palat on koossa ja oikein päin, en enää juurikaan välitä häiden suunnittelusta. Tärkeintä on saada läheisimmät ihmiset paikalle, nauttia seurasta ja viettää mukava päivä yhdessä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä kommentti: kehu, hauku, kiitä tai parjaa. Sana on vapaa!