maanantai 15. kesäkuuta 2015

Sateinen aamu

 Sateinen aamu, ja nousin vasta kun oli ihan pakko. Makuuhuoneen ikkunan takana on peltikatto, johon sade ropisee kivasti. Verhojen takana aamu näytti harmaalta, mutta pakko oli tähänkin päivään ryhtyä.

 Tallissa aamulla odottaa kaksi hevosta, eivät vain mahtuneet samaan kuvaan kun toinen on käytävän toisella puolen. Toinen tervehtii iloisesti ensimmäisellä kerralla talliin astuvaa ruokkijaa, toinen vasta kun ollaan lähdössä ulos.

 Pikkumusta kävi opettelemassa yksinoloa tallissa syömisen merkeissä. Se on jostain syystä nyt laihtunut hieman, joten otetaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Onneksi ruoka on aina niin hyvää, että syötyä tulee vaikka kavereiden perään pitääkin huudella suu täynnä. Junnu olisi mieluusti jäänyt aidan ulkopuolelle, syömään sitä kuuluisaa vihreämpää ruohoa.

Työkaverini palasi eilen! Mönkijä hajosi ihan melkein heti meidän tänne tultua - minähän sillä juuri ajoin, kun joku osa ylikuumeni. Piti odottaa ensin korjaajaa Itävallasta ja vielä sitä särkynyttä osaa jenkeistä, mutta nyt se on täällä. Vielä kun oppisi tuon kärryn kanssa peruuttamaan - tai hollantilainen ymmärtäisi että minulle kortittomattomana jo tuon mönkkärin ajaminen on vähän uutta ja ihmeellistä.

Vuorien huiput ovat pysyneet koko päivän tiukasti pilvien sisällä, mutta linnan pihalla on kuhissut. Heinäkuun alussa tänne saapuu Itävaltalainen ryhmä kuvaamaan elokuvaa ja tänään linna täyttyi ääni-, valo- ja sähköteknikoista. Meillä kuvataan vain sisäotokset, joten puolet ikkunoista joudutaan peittämään. Vanha talonmies on vähän hermona tulevasta sirkuksesta, vaikka totesikin että ennemmin iso könttä rahaa kuukauden hössötyksestä kuin joka viikonloppu vaihtuvia vieraita. Elokuva sijoittuu toisen maailmansodan aikaan, ja yhdessä kohtauksessa pitäisi polttaa sisällä sotilaiden vaatteita. Linnasta kun ei tulisijoja löydy, leffaporukka halusi toteuttaa kohtauksen keittiössä. Vanha talonmies totesi että tulen voivat kyllä tehdä, mutta venäläisten sotilaiden vaatteita ei tässä linnassa polteta, hajuhan jäisi koko linnaan...

Vaikka tuolla linnassa on jo ehdittykin pyöriä useaankin otteeseen, aina sieltä osuu silmiin jotain uutta. Niin kuin tämä lamppu. Olinhan lampun nähnyt, mutta nyt tajusin, että se on tehty sarvista ja puusta. Ehkä vielä jonain päivänä saan katsella kaikki pienetkin yksityiskohdat muistiini.

5 kommenttia:

  1. Lähdimme eilen aamupäivästä Camping Lago Di Dobbiaconin pihalta. Kiitos tuosta ja Lago di Braies järvien vinkistä. Pistin heti nuo järven nimet talteen, kun kerroit niistä aiemmin sukulaistesi vierailujen yhteydessä. Nyt ne on käyty ihastelemassa. :)
    Vietimme mukavat 10 päivää ja kaksi päivää aivan 2300 metrin korkeudessa siellä ilmeisesti lähellä sinun uusia kotiseutujasi. Ihania muistoja ja kokemuksia saimme taas kerättyä. Yli 2000 kuvaa odottaa läpikäymistä.
    Onko se totta, että Dolomiiteilla aina iltapäivästä sataa? Nyt tällä reissulla ja viime syksyn kahden viikon reissulla ainakin satoi joka iltapäivä, kun vuorilta tulimme ja istahdimme mökkiauton eteen niin pian alkoi satamaan.

    Kaikkea hyvää toivottelen sinne! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai että, olette olleet ihan kivenheiton päässä! Monena iltapäivänä teki mieli pyörähtää ratsain Dobbiaco-järvellä, mutta tosiaan joka iltapäivä on nyt satanut. Tosiaan vasta helmikuussa ollaan tänne asetuttu, eli en osaa sanoa miten yleisiä nämä iltapäiväsateet on - vanhalla talonmiehellä kyllä on sääpäiväkirja vuosien ajalta, josta voisi tarkistaa.
      Hyvä että vinkit oli hyödyksi, ehkä blogistasi pääsen vähän vilkuilemaan kuvia? Kävin jo aiemmin teidän vanhempia reissukuvia katsomassa ja iski himo päästä vähän korkeammalle itsekin, jonain päivänä vielä!

      Poista
    2. Lauantaina - iltapäivällä, kun tulimme järvikierrokselta, joku oli hevosen kanssa leirintäalueen porttien lähellä ja käytti hevosta joessa kahlaamassa. Katsoin, ettet ollut sinä. :)
      Kyllä vuoriin kannattaa lähemmin tutustua, jos ne vaan yhtään kiinnostavat. Vuoret näyttävät aina kauniimmilta korkeuksista katsellessa. Kuvia tulee paljon lisää ja pientä juttua reissustamme, kun ole yli 2000 kuvaa läpi käynyt.

      Poista
  2. Ihania sateentuoksuisia kuvia ja juttuja!
    Kiitos taas niista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritän vähän tsemppailla... Aina kun ei kauheasti ole mistä kirjoittaisi, mutta kuvathan on ihan kivoja kans. :)

      Poista

Jätä kommentti: kehu, hauku, kiitä tai parjaa. Sana on vapaa!