sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Iskän päivä

Isänpäivän juhlinta on jo pitkään tarkoittanut minulle kynttilän sytyttämistä ja muistoja. Olin vasta kymmenen, kun isäni kuoli, mutta muistot ovat säilyneet.

Iskä oli töissä karkkitehtaalla huoltamassa koneita. Kerran koulusta kotiin kävellessä näin iskän kävelemässä kotiin. Piilouduin tienvarren metsikköön odottamaan. Iskä oli tuonut minulle karkkitehtaalta repun.

Iskä oli myös vapaapalokunnassa palomiehenä. Joskus iskä lähti kesken saunomisen palohälytykseen. Toisinaan hälytyksissä kesti pitkäänkin, ja iskän vihdoin tultua kotiin, se haisi aivan savulle.

 Tähän kuvaan voisi meidän iskän paikalle vaihtaa nuoremman
veljeni, eikä eroa juuri huomaisi. Vuosi vuodelta veli muistuttaa enemmän iskää.

Iskä myös sukelsi, hiihti ja souti. Sukelluspukua säilytettiin autotallissa ja valokatkaisin jäi puvun taakse. Pelkäsin laittaa autotalliin valoja, ja minun oli aina käteltävä herra Märkis. Iskän mitaleista tehtiin myöhemmin pöytä. Olin ylpeä - mun iskä oli saanut ne kaikki mitalit. Aika monta Sulkavan soudun ja Tukholman ja Helsingin maratonin mitalia sinne olikin kertynyt.

 Pyhätunturilla, vuosi taitaa olla 1992.

Iskä herätti minut aamuisin ja kantoi suoraan keittiöön aamupalalle. Iskä rasvasi atooppista ihoani ja teki minusta lumiukon. Iskä lupasi ostaa minulle islanninhevosen voitettuaan lotossa.

Kummisedän tekemä, iskän laskuvarjojääkärimerkistä muokattu kaulakoru.

Olen onnellinen, että olen saanut itselleni maailman parhaan iskän lisäksi maailman parhaan kummisedän. Kummisetä ja iskä ovat ystäviä polvenkorkuisesta, ja vaikka omat muistoni iskästä ovat rajallisia, on minulla joku, joka muistaa enemmän.

Isän suuret kädet hypittivät polvilla, nostivat olkapäille, kantoivat sylissä, veistivät leluja. Isän suuret karheat kädet sanoivat pitkin päivää: Rakastan sinua lapsi. Ne olivat teon sanoja, niin vahvoja että kantavat halki elämän. – Maaria Leinonen -

4 kommenttia:

  1. Voi kun ihana kirjoitus! Tälläiselle herkkikselle tuli ihan tippa silmään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Ei tätä aivan kuivin silmin saanut kirjoitettuakaan...

      Poista
    2. Huomaatko Iina, ettei se iskä mihinkään ole mennyt, paitsi fyysisesti?

      Poista

Jätä kommentti: kehu, hauku, kiitä tai parjaa. Sana on vapaa!