maanantai 11. elokuuta 2014

Kielipuolet

Voin heti alkuun sanoa ihan suoraan, että en osaa hollantia. Kiitos ahkeran englannin, ruotsin ja saksan opiskelun, ymmärrän kieltä jonkin verran. Hollantilaisia ja belgialaisia tv-ohjelmia näyttävältä kanavalta osaan jo parin sanan jälkeen erottaa, kumpi kieli on kyseessä. Hollantilaisen puheissa pysyn kärryillä, kun oikein pinnistelen ja keskityn, mutta jos hollantilainen jutteleekin belgialaisen kanssa, muuttuu kieli minun korvissani suunnilleen hepreaksi.


Aiemminkin olen kertonut, että meidän koirat on monikielisiä. Isompi puhuu pääasiassa hollantia, joten koirasanasto on hyvin hallussa. Koiralle juttelun, television ja hollantilaisten keskustelujen kuuntelemisen ansiosta päähäni on kuin onkin tarttunut pieni sanavarasto, jonka avulla voin tuottaa hyvinhyvin yksinkertaisia lauseita. Viime viikolla kävin hollantilaisen kanssa ensimmäisen keskutelun kokonaan hollanniksi. Se meni kutakuinkin näin:

"Juoma on loppu."
"Voi, sepä harmillista. Haluaisitko kenties lisää juotavaa lasiisi?"
"Kyllä, kiitos."
"Ole hyvä, kultaseni."

Arvaatteko kumman roolin esitin? Viikonlopun aikaan hollantilainen aloitti taas keskustelua omalla kielellään kanssani, väitti mokoma että minun pitäisi opetella hollantia jotta voimme lomailla puukenkien kotimaassa. Sisuuntuneena vastasin suomeksi, että seuraava ulkomaanmatka suuntautuu kyllä Suomeen, joten herran olisi syytä opetella sanomaan muutakin kuin kakskyt koiraa meikäläisen kielellä. Keskustelu jatkui pitkäänkin, ymmärsin hollantilaisen sanoman ja hollantilainen puolestaan arvaili minun vastaukseni yllättävän oikein. Kahdella kielellä käyty keskustelu olikin yllättävän järkeenkäypä.

Toki hollantia oppisin nyt nopeastikin, jos siihen panostaisin. Sama kävi italian kanssa: poimin alkuun kuuleman perusteella sanoja varastoon ja käyttöön, ja kun sain alkeisoppikirjan kanssa avattua kielioppia itselleni, alkoi puheen tuottaminenkin sujua. Joskus bongailen tuttuja sanoja television tekstityksistä, ja silmät on pompata päästä - eihän sitä nyt noin voida kirjoittaa! Useimmiten hollanti kielenä on myös looginen, sanat muistuttavat joko englatia, saksaa tai ruotsia, mutta toisinaan olo on kuten kuvassa alla.


Ja väittävät suomea vaikeaksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä kommentti: kehu, hauku, kiitä tai parjaa. Sana on vapaa!