torstai 1. toukokuuta 2014

Haastetta kerrakseen

Huhtikuun loppu täyttyi haasteista, nyt on vuorossa Pariisista saapunut Ooniksen haaste. Tähän haasteeseen olenkin jo ainakin kerran vastannut, mutta yritetään keksiä jotain uutta. Kyseessä on siis haaste, jossa haastettu kertoo 11 asiaa itsestään, vastaa haastajan esittämiin kysymyksiin ja haastaa edelleen 11 blogia, joilla on alle 200 lukijaa. Luistan taas hieman säännöistä ja skippaan uusien blogien haastamisen, jo eilinen viiden blogin haastaminen tuotti vaikeuksia.

11 asiaa minusta
1. Puhun hollantilaisen kanssa sekakieltä, enkä välttämättä aina tiedosta, mitä kieltä on käytetty. Suomessa vieraillessamme eräässä baarissa tuntematon nainen kysyi minulta mitä kieltä puhuimme. Yritin väittää että englantia, mutta ei kelvannut.
2. Puhun ainoastaan pikkukoiralle suomea. Toki isommallekin joku sana joskus livahtaa suomeksi, mutta pienen kanssa juttelen pitkäänkin suomeksi. Ison kanssa jutellaan sitten italiaksi tai englanniksi, muutamalla hollannin sanalla höystettynä.
3. Olen perinyt isän puolelta taaksepäin lukkiutuvat polvet. Mursin jalkani kymmenisen vuotta sitten ja fysioterapeuttini yritti korjata tuota virhettä, mutta linkussa ovat ja pysyvät.
4. "Salainen" haaveeni olisi tuoda lauma suomenhevosia Italiaan ja järjestää ratsastusvaelluksia turisteille.
5. Olen koirille äiti ja hollantilainen on isä. Koirat ovat sisaruksia ja Juniori on niiden velipuoli.
6. Haluaisin kovasti kukkia ja kasveja, mutta onnistun tappamaan ne kaikki. Tällä hetkellä auton peräkontissa odottaa ruukkubasilika, jonka istutan tallille. Luultavasti se kuolee viikon sisällä - jos ei, joku vuohi syö sen pian.
7. Ratsastassa laulan hevoselle, suomeksi. Jos Junnu näkee jotain uutta ja ihmeellistä, selitän sille kuitenkin italiaksi mistä on kyse.
8. Asun viinimaassa, mutta juon viiniä noin kerran kuukaudessa.
9. Inhosin pitkään pisamiani. Olin alle kymmenvuotias, kun joku erehtyi sanomaan että sullahan on teerenpaskaa naamassa. Jokunen vuosi sitten opin taas tykkäämään niistä, mutta nyt pisamia tulee niin paljon, että voin sanoa niitä olevan kasvoissani viisi: otsassa, leuassa, nenässä ja molemmissa poskissa.
10. Olen oikeinkirjoitusnatsi. Inhoan tyhmiä kirjoitusvirheitä kuten lukia, aijon, sydämmeen sekä yhdyssanavirheitä. Tästä huolimatta en koskaan jaksa oikolukea omia tekstejäni.
11. En haluaisi käyttää teollisesti valmistettuja lääkkeitä. Viime kesästä saakka atooppinen ihottumani on taas vaivannut ja olen pakosta käyttänyt kortisonivoidetta. Haluaisin kokeille aloe vera -juomaa, jos se auttaisi ihoa pysymään kunnossa.

Pienen pariisilaiskeittiön kysymykset
1. Suosikki juustosi?
Oh, näitä on paljon. Rakastan juustoja. Erilaiset vuohenjuustot ovat ehkä parhaimpia. Meidän tallin omistajat tekevät itse vuohenjuustoa, joka on hyvää, samoin kauppa-autolta löytyy usein pienten meijereiden herkkujuustoja.
2. Mistä keittiövälineestäsi et voisi luopua?
Meidän keittiö on jo niin karsittu, ettei sieltä juuri mitään löydy. Kunnolliset, terävät veitset ovat kuitenkin osoittautuneet korvaamattomiksi.
3. Kuu vai aurinko?
Aurinko, ehdottomasti. Toki täysikuussa on oma lumonsa, mutta siltikin aurinko, sitä näkee useammin.
4. Oletko taikauskoinen?
Jollain tapaa kyllä. Minusta on myös hauska verrata eri kulttuurien uskomuksia. Hollantilainen ei ollut kuullutkaan, että mustan kissan juostessa tien yli tulee sylkeä vasemman olan yli kolmesti. Myös aterimien pudottamisella on eri merkityksensä ja italialaisille perjantai 13. päivä ei ole mitään.
5. Kummalta puolelta voitelet näkkärin; sileältä vai kuoppaiselta?
Ehdottomasti sileältä. Kuka nyt haluaisi kuopat voita täyteen? Tosin en käytä voita, mutta täytteet laitan silti sileälle puolelle.
6. Lähtisitkö mielummin ranta- vai kaupunkilomalle?
Rannalle, mitä autiompi, sen parempi. Olen jo sen verran mökkihöperöitynyt tässä kyläpahasessa, että kaupunkien ihmisvilinä aiheuttaa ahdistusta.
7. Onko jääkaappisi useimmin täynnä vai tyhjänä?
Eilisen kauppareissun jälkeen se on täynnä. Pyrin siihen, että jääkaapista/kotoa löytyy aina prustarpeita johonkin hätävararuokaan.
8. Viimeksi lukemasi kirja?
Tämä oli vaikea, piti miettiä koska edes olen viimeksi lukenut kirjaa. Äiti lähetti minulle selviytymispakkauksen ennen leikkausta, joten joulukuussa luin sairaalassa Leena Lehtolaisen Paholaisen pennut.
9. Lempi jälkiruokasi?
Vaikea valinta. Meillä harvoin on varsinaista jälkiruokaa, joku hedelmä tai palanen suklaata toimii hyvin. Ravintolassa päädyn usein tuttuun ja turvalliseen tiramisuun.
10. Pienin murheesi?
Mihin tylppäkärkkiset neulat katoavat? Olen hukannut ainakin kaksi.
11. Oliko tämä haaste mieluinen?
Vaikka haaste olikin jo tuttu, on se kuitenkin aina erilainen uusien kysymysten ansiosta. Joten kyllä, mukava näitä on tehdä - eikä tarvitse aina miettiä mitähän sinne blogiin nyt kirjoittaisi...

1 kommentti:

  1. Kiitos vastauksista! Oli hauska lukea :) huvitti etenkin tuo kohta 6, minäkin nimittäin pidän kasveista, mutta onnistun lähes poikkeuksetta tappamaan ne :D

    VastaaPoista

Jätä kommentti: kehu, hauku, kiitä tai parjaa. Sana on vapaa!