tiistai 15. huhtikuuta 2014

Tavis tiistai

Tänään oli täysin tavallinen tiistai, meidän normaalia arkea parhaimmillaan. Ei mitään jännittävää, erityistä tai mullistavaa ja kirjoitan silti blogiin. Writer's block vähän vaivaa, jos teillä lukijoilla on jotain, mistä haluaisitte lukea, otan ideoita vastaan enemmän kuin mielelläni.

Aamu alkoi normaalisti: kotona kahvia hollantilaiselle, minulle teetä ja puuroa, aamupesut ja -pisut, lämpömittarin vilkaisu ja vaatetta ylle, koirien kanssa metsään. Autoillen tallille, hevonen pihalle, tallilta lähibaarille aamucappucinon ja focaccian kimppuun. 9.30 lyötiin auto parkkiin viinitarhan viereen ja aloitettiin päivän työt. Me ollaan viime viikko onnistuttu välttelemään koko viinitarhaa, jäljellä olevat työt kun on suoraan sanottuna perseestä. Hollantilainen keräsi tänään vanhoja tolppia kasaan ja minä rullasin vanhoja rautalankoja pois. Joku kahvakuulailu on niin last season, kivempihan se on huhkia ruosteisten rautalankakerien kanssa. Käykääpä joskus huviksenne kokeilemassa rautakaupassa mitä kerä rautalankaa painaa.

 Hihat ei heilu kuin tuulessa.
Meidän talli on tuolla alhaalla, ratsastusmaisemia myös.

 Kauimmaisessa pinossa vanhat tolpat, keskimmäinen pino pitäisi kantaa pois kun ne on  vääränlaisia ja lähimmän pinon tolpat pitäisi istuttaa maahan...


Parin tunnin ahkeroinnin jälkeen lyötiin hanskat tiskiin ja lähdettiin kauppa-autolle. Tuo kauppa-autohan käy meillä tiistaisin ja perjantaisin, yleensä me ajetaan naapurikylään asioimaan, kun meidän kylällä mummot valtaa koko auton, eikä sieltä pääse alle puolessa tunnissa pois. Lounastarpeet saatiin tänäänkin, kauppa-auton myyjä aina suosittelee tarjouksiaan ja tänäänkin mukaan tarttui herkullista juustoa iso pala.


Iltapäivällä kävin vielä Juniorin kanssa tunnin lenkillä viinitarhan maisemissa. Junnu oli ihan superhieno poni, kertaakaan se ei yrittänyt kääntyä kotiin, vaan kuljettiin ihan yhteisymmärryksessä minun valitsemaani suuntaan. 

Hollantilainen halusi ottaa illallisen vastuulleen, me kun saatiin hiljattain poffertjes-pannu. Poffertjes on hollantilaisten lettuversio: valurautapannulla paistettuja pieniä, hieman pallomaisia lettuja. Eihän tuo hollantilaisen kokkaaminen taaskaan mennyt ihan niinkuin piti, lopulta oli pakko sanoa että paistaisi sen taikinan ihan suosiolla normaalilla pannulla normaaleiksi letuiksi, muuten me oltaisiin vieläkin syömässä. Täyttä katastrofia ei keittiössä onneksi sattunut, ainoastaan muovinen suti hieman suli kun tuo järjenjättiläinen käytti sitä kuuman pannun voitelemiseen... Kyllä se oikeasti osaa kokata, vähemmällä sotkulla vaan pääsee kun kokkaan ihan itse.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä kommentti: kehu, hauku, kiitä tai parjaa. Sana on vapaa!