maanantai 31. maaliskuuta 2014

Turvallista

Maailman kaunein lehmä ja tuo meidän oma pöljäke - pahoittelen puhelinkuvien laatua.

Vaikka kesäaikaan siirtyminen sunnuntaiaamuna neljän tunnin unien jälkeen hieman harmitti, on oikeastaan ihan kivaa kun valoisaa aikaa riittää pitkälle iltaan. Sehän nimittäin tarkoittaa, että vaikka päivän huhkisi viinitarhalla, ehtii illalla vielä hyvin ratsastamaan.

Mun henkilökohtainen turpaterapeuttini oli oikein mainio tänään. Ensimmäisenä sen piti tietenkin kokeilla, jos vaan käveltäisiin takaisin tallille. Kun lupaa ei irronnut, se ajatteli toteuttaa saman treenin kuin lauantaina: laukkaa pellon päätyyn ja kotiin. Hassu hevonen. Pitää nyt hieman kehua tuota hollantilaistakin, se kun on aina huonoina hetkinä jaksanut uskoa pikkumustaan ja saanut minut yrittämään uudestaan ja uudestaan. Nyt kun viimein kelit on kohdallaan ja hepo viettää päivät ulkona sekä joutuu töihin lähes päivittäin, on suunta vain parempaan.




Laukkailtiin pari pätkää pellolla ja voi pojat kun oli kivaa! Ratsastaessa unohtuu kaikki mieltä painava, eikä mikään voita sitä tunnetta, kun päästelee pitkin maita ja mantuja vettä silmistä valuen. Tallille palatessa pellon toiselle puolella oli yksi tilan hevosista irrallaan, eikä pikkumusta juurikaan välittänyt. Hienoa, kun hevonen tottuu irtokoiriin, -lehmiin ja jopa -hevosiin sekä traktoreihin ja kaivinkoneisiin ihan vain tallin pihassa pyörimällä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä kommentti: kehu, hauku, kiitä tai parjaa. Sana on vapaa!