lauantai 12. lokakuuta 2013

Kotona on ihmisen hyvä olla

En voi lakata hehkuttamasta, kuinka onnellinen olen päästyäni takaisin kotiin. Omat rutiinit, oma koti ja omat valinnat. Uudistettu, terveellisempi elämäkin tuntuu vielä kahden päivän jälkeen oikein mukavalle. Yksi sairaalan lääkäreistähän totesi, että olen näin nuoreksi niin lihava, että kuolen pian. Juu, on tiedossa että ylimääräistä löytyy, mutta olen aina ollut pyöreä. Olen myös ollut huomattavasti lihavampi. Kaapistani löytyy läskimittarifarkuiksi nimetyt farkut, jotka tilasin alennuksesta joitakin vuosia sitten. Eivät mahtuneet päälle tilaushetkellä, mutta jäivät palauttamatta kun malli miellytti ja kyllähän aina voi laihduttaa. Viime talvena änkesin itseni farkkuihin pari kertaa, mutta ei niitä vieläkään ollut miellyttävä käyttää. Kevään jälkeen farkut alkoivat jo tuntua mukaville päällä. Tänään taas kiskoin läskimittarit jalkaan, ja ne on just eikä melekeen sopivat.

Olen nyt käynyt itsekseni koirien kanssa lenkillä. Isompi koira on taas alkanut karkailla, kesän kuumemmilla keleillä senkin saattoi ottaa huoletta tallille juoksemaan, mutta nyt se ei enää pysy siellä. Koirat ei siis tule enää mukaan tallireissuille, ja nyt käytänkin ne kolmesti päivässä kävelyllä. Ilman hollantilaista omakin vauhti on reippaampi. Iso koira oli alkuun vähän ihmeissään, kun enää ei pysähdyttykään jokaiselle ruohotupsulle miettimään pitäisikö tähän pissiä. Pissit tehdään alku- ja loppumatkasta, muuten ämmä riuhtoo menemään.

Melkein parasta on ollut kuitenkin päästä takaisin hevosten pariin. Sairaalassaoloaikani hevoset jäivät todella vähälle huomiolle. Mielelläni vietän niiden kanssa nyt aikaa, harmittaa ainoastaan, että sateiden takia maa on niin mutaista, ettei meillä ole juuri mahdollisuutta ratsastaa. Meillä kun ei löydy ratsastukseen kenttää, ainoastaan loputtomasti peltoa ja metsäteitä, joille ei mutakeleillä ole asiaa. Hevoset on kuitenkin päässeet taas laitumelleen, talli on kuurattu huolella ja mutakuorrutetut hevoset harjattu taas kiiltäviksi.

 Mutakuorrutettu seniori.

 Juniori tarkkana.

Kotimaisemat voittaa mennen tullen sairaalan seinät.

Sain sairaalasta mukaani kahta eri lääkettä. Toinen vähentää vatsahappoa, toinen sulattaa sappikiviä. Tuo sappikiviä sulattava lääke on veikeän näköinen, tekisi mieli jäädä leikittelemään sen kanssa ennen suuhun pistämistä. Läpinäkyvään kapseliin on ympätty kolme eriväristä pientä pilleriä. Ilmankos lääkkeet on pidettävä lasten ulottumattomissa.
 Hassujä lääkkeitä.

 
Kauppareissulta tarttui tänään mukaan ruukkuruusu. Olen ehkä surkein viherpeukalo ikinä (oi miksi en tätä perinyt äidiltä?), joten hoitovinkkejä otetaan vastaan. Toivotaan, että pysyisi edes hetken hengissä.

1 kommentti:

Jätä kommentti: kehu, hauku, kiitä tai parjaa. Sana on vapaa!