keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Sadonkorjuun aloittelua

Kolean ja sateisen kevään takia viinin kypsyminen junnaa paikallaan. Normaalisti rypäleiden sadonkorjuu alkaa elokuun lopulla, ja kaikki rypäleet saa kerätä melkoisella vauhdilla. Tänä vuonna osa alkaa kypsyä nyt, osaa saa odottaa jopa lokakuulle. Eilen oltiin hollantilaisen kanssa mukana sadonkorjuussa, reilu kaksi tuntia kerättiin dolcetto- ja merlot- rypäleitä muutama rivillinen. Etenkin dolcetton kanssa sai olla varovainen, jokaisen rypäletertun joutui tarkistamaan kädessä, että väri oli riittävän tumma.

Dolcettoa kypsänä.

Merlot valmiina laatikoissaan.

Minähän en noita rypäleitä juuri erota: valkoiset toki bongaan joukosta. Pullotetussa muodossa olen kuitenkin jo oppinut hieman erottamaan makuja, ja eilen huomasin, että onhan noissa ihan rypäleissäkin makueroa. Dolcetto on nimensä mukaan makea. Rypäleet napsitaan pensaasta kokonaisina terttuina ihan puutarhasaksilla, vähän joutaa olla varovainen, usein kun nuo tertut ovat kasvaneet mahdollisimman tiukasti kasvin ympärille ja sopivaa leikkauskohtaa joutuu kaivelemaan. Ensimmäiseltä sadonkorjuukaudelta on kuitenkin palanut mieleen ohje: pidä sakseton käsi aina rypäleiden alapuolella. 

Eilen tosiaan kerättiin rypäleita noihin laatikoihin. Jokaiseen riviväliin ripotellaan tyhjiä laatikoita, ja kerääminen aloitetaan pareittain. Kaverin kanssa on helpompaa liikutella täyttä laatikkoa, sille kun kertyy painoa kiitettävästi. Täydet laatikot jätetään kasvin alle odottamaan, ja homman valmistuttua traktori kiertää rivivälit poimien laatikot kyytiinsä. Toisaalla keräämiseen käytetään pienempiä koreja, ja traktori seuraa mukana ison kärryn kanssa. Oman korin täytyttyä se ojennetaan traktorin puolelle, jossa se tyhjennetään ja saat taas tyhjän korin käsiisi.

Eilinen oli täydellinen päivä sadonkorjuulle. Aurinko paistoi, mutta ei ollut liian kuuma. Töitä tehtiin vain reilu kaksi tuntia, joten selkäkään ei ehtinyt suuttua. Nämä viinitarhat ovat suhteellisen tasaisella maalla, jalatkaan eivät väsyneet. Joskus rypäleitä on kerätty jopa kahdeksan tuntia päivässä, paahtavassa helteessä. Nyt tämä oli oikeastaan kivaa! Sadonkorjuun jälkeen kädet ovat rypäleiden sokerista tahmeina, koko keho haisee sulfaateille ja hiuksista löytyy lehtien ja oksien paloja. Seuraavaa sadonkorjuukertaa innolla odottaen!

Työssä tärkeintä on maisema.


Tästä aloitettiin.


Tähän lopetettiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä kommentti: kehu, hauku, kiitä tai parjaa. Sana on vapaa!