sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Kissanminttua kesän loppuun

Eilen hollantilaisen työpaikalla vietettiin kesän lopettajaisia. Vuotuinen perinne, johon kokoontuu joukko ystäviä ja tuttavia, syödään, juodaan ja hyvästellään kesä. Tällä kertaa paikalle oli saatu myös esiintyjä: kaksi miestä ja kitara. Rakastan akustisen kitaran soundia, eilinen toi niin elävästi mieleen nuoruuden illat leirinuotiolla kitaran soidessa hämärtyvässä illassa.

Surkea puhelinkuva, mutta ah niin ihana tunnelma.

En ole koskaan ennen nähnyt italialaisia noin hiljaisina. Kun herrat aloittivat soiton ja laulun, puheensorina lakkasi välittömästi. Hiljaista kuiskintaa saattoi "keikan" aikana kuulla, mutta muuten oli hiljaista. Jopa lapset paimennettiin sivummalle leikkimään. Normaalisti lapset olisivat tanssineet ja leikkineet esiintyjien edessä ja aikuiset puolestaan korottaneet ääntään saadakseen keskustelun jatkumaan. 

Tänään herättiin jälleen sumuiseen aamuun. Tallille lähtiessä vedin villapaidan päälleni ja laitoin jopa huivin kaulaan, yhtään liioittelematta. Kesä on siis virallisesti ohi. Vaikka sääennuste lupaakin vielä päiviksi yli 20 asteen lämpötiloja, on syksy väistämättä saapunut. Kaivoin Reino-tossuni ja villasukat varastostaan, hollantilainen korjasi savupiipun reiän, jotta saadaan takkaan tulet. Viileneviä iltoja ja talvea varten keräsin tänään ison nipun minttua.





Kuivatan lehdet talven teehetkiä varten. Sekaan lusikallinen naapurin hunajaa, ja olen valmis talveen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä kommentti: kehu, hauku, kiitä tai parjaa. Sana on vapaa!